8-11.3.2018 Lohja - Raasepori alueen susia etsimässä.

08.03.2018 Torstai
Lähdin hyvän susivinkin kanssa aamuyöstä kohti Mustion aluetta.
Ajelin pikkuteitä pitkin kohti määränpäätä tutkien samalla tarkkaan teiden vierustoja. Puhtaalla, pehmeällä lumella näkyisi tuoreet suden jäljet hyvin. Perillä löysin autolle hyvän parkkipaikan ja jalkauduin -9 asteen pakkaseen. Kuu oli vetäytynyt ohuen pilviverhon taakse, joten ulkona oli lumesta huolimatta hyvin hämärää.

Lähdin etsimään jälkiä susista. Pitkästä aikaa alussa hieman jännitti, tuli hetkeksi lähes pieni pelkotila. Tuo tunne oli hyvin erikoinen. Autolla ajelun jälkeen hämäränäkö ei ollut huipussaan ja kuvittelen että pian jokin eläimenhahmo tulisi seisomaan eteeni. Tiesin että eteläsuomen sudet eivät olisi niin arkoja kuin Kainuun korvissa samoilevat yksilöt. Pian jännitys kuitenkin kaikkosi, näkö pimeässä parani ja erotin jo ilman valoa kauriiden jäljet kettujen jäljistä. Kunnes edessäni, puhtaalla lumella oli suora linja jonkun suuremman eläimen jälkiä. Sytytin hetkeksi lampun ja vahvistin jäljet suden tekemäksi, jäljillä oli ikää ehkä 1-2 vuorokautta.

Pian saavuin vinkin mukaiseen paikkaan ja näin jo kaukaa susien tappaman kauriin. Jättäydyin kauemmaksi istumaan. Odottelin tovin, mutta mitään liikettä ei näkynyt. Siirryin myöhemmin istumaan hieman kauemmaksi erään toisen pellon laitaan. Ehdin istua vartin kun kaukaisuudessa näkyi jonkun eläimen hahmo, susi?! Eläin oli suurempi kuin kettu mutta näin pimeässä se voisi olla ehkä kauriskin. Sen liikkeet ja muoto olivat kyllä kaikkea muuta kuin kauriin. Hahmo katosi muutamien sekuntien kuluttua. Jatkoin istumista kunnes mielenkiinto voitti. Lähdin kohti hahmon näyttäytymispaikkaa. Perillä asia vahvistui. Läheltä löytyi kauriinjälkiä mutta sieltä löytyi myös hyvin tuoreet suden jäljet, joten mielestäni tuo hahmo oli ollut susi. Aivan 100%;sti en voi sitä taata, mutta 98% varmuudella kylläkin.

Aika kului nopeasti joten lähdin kävelemään kohti autoa. Kuljin kauriin raadon kautta ja otin siitä pari valokuvaa. Sen jälkeen kuvasin hieman susien ja kettujen jälkiä ja lopulta löysin itseni taas autolta. Edessä oli reilun tunnin ajomatka työpaikalle. Päätin kuitenkin että palaan tälle alueelle jo tulevana viikonloppuna, silloin kuvaan myös valoisaan aikaan.




09.03.2018 Perjantai
Ennakkotietojen mukaan sudet olivat vierailleet haaskalla torstaina valoisaan aikaan, joten lähdin alueelle perjantaina hyvin ajoissa. Maahan oli satanut uusi lumi joten tuoreet jäljet näkyisivät hyvin. Paikalle päästyäni huomasin että haaskaa oli raahattu myös lähemmäksi metsää mutta alueella ei ollut sateen jälkeen yhtään tuoretta jälkeä.

Suuntasin haaskalta pohjoiseen, siellä sijaitsee myös luonnonsuojelualue, se voisi olla hyvä paikka susillekin. Kiertelin alueella ja löysinkin suden jälkiä. Jäljet olivat tosin syntyneet ennen lumisadetta. Kyttäilin muutamissa kohdissa ja pääsin näkemään sentään kauriita ja kuvaamaan palokärjen. Jos aurinko olisi paistanut, olisi palokärkikuvasta tullutkin todella hieno. Nyt piti tyytyä kuvaan joka on otettu tihkusateessa.

Poistuin metsästä "tyhjin käsin" ja lauantaina suuntaan uudelle alueelle. Hieman Mustiosta itään. Toivottavasti olen silloin tämän susikolmikon reviirin keskipisteessä ja toivottavasti sudetkin ovat siellä.





10.03.2018 Lauantai
Suuntasimme tänään uudelle alueelle vinkkien perusteella. Vietimme iltapäivän metsissä ja pelloilla.
Saldona paljon kauriiden ja hirvien jälkiä. Raitista ilmaa ja sumuisia maisemia. Löysimme lopulta myös kolmen suden jäljet, ainoa vika että jäljet olivat syntyneet noin 3-5 päivää sitten. Muuten päivän retkestä ei ole paljoa kerrottavaa. Paitsi että, löysimme hienon, korkean mäen jonka päälle voisi lähteä kesällä telttailemaan.

Sudenjälkiä.

Heli tauolla.

Kovin on sumuista.

11.03.2018 Sunnuntai

Aamu: Tänään lähdin aamulla ajoissa tarkastamaan tuoreita jälkiä. Yöllä oli satanut sentin märkää lunta joten jäljet näkyisi hyvin teidenkin laidalla. Tarkoitus oli ajaa hiljaa autolla ja jos lupaavat jäljet löytyisi, jalkautuisin metsään. Ensin suuntasin Mustioon, haaskalle menevälle tielle. Perillä kävin kävellen haaskalla joka olikin lähes loppuun syöty. Kauriin pää ja selkärenka löytyivät metsän puolelta. Paikalla oli yöllä käynyt vain kettuja.


Lähdin haaskalta takaisin kohti autoa. Nyt uskalsin sytyttää otsalampunkin ja se kannatti. Uralta löytyi alle vuorokauden ikäisiä sudenjälkiä. Jäljillä oli kuitenkin ikää sen verran, että niitä ei kannattanut lähteä seuraamaan vaan palasin autolleni. Oli aika jatkaa matkaa.


Ennen Hanko - Lohja tietä tapasin myös Jarin joka oli tulossa töistä kotiin. Jarin kautta olin saanut paljon vinkkejä alueen suurpedoista. Hän oli käynyt myös aamulla ajamassa yhden tien, jälkiä etsien. Juttelimme tovin ja jatkoin matkaani. Ajoin noin 40km/h nopeudella alla olevan lenkin jälkiä etsien. Yhtään tuoretta sudenjälkeä ei löytynyt. Kettuja oli yöllä ollut kyllä todella paljon liikkeellä.


Iltapäivä: Lähdimme vielä sunnuntai iltapäivänä etsimään sudenjälkiä Mustioon. Suuntasimme junaradan länsipuoliselle sähkölinjalle. Kahlasimme todella märässä lumessa löytämättä yhtään tuoretta jälkeä, saatikka edes päiviä vanhoja sudenjälkiä. Autolle palatessa alkoi viime päivien kävelyt jo tuntumaan jaloissa joten päätin että tällä erää susijahdit on taas tehty.

Auringon laskiessa tuli puhelimeen kuvia ja sijainteja. Kaksi sutta oli liikkunut lähellä Inkoota, pian lisää tietoja Snappertunan 7 suden lauma oli ylittänyt jäljistä päätellen Mustio - Inkoo tien noin 2km päässä Mustiolta. Suunta ollut Karjaata kohti. Jos olisi ollut lauantai, olisin suunnannut takaisin metsään, mutta oli pakko jäädä lepäämään.

Tulevalla viikolla lähden tiistaina iltapäivästä ajamaan kierroksen jälkiä etsien. Varustaudun myös maastoon jalkautumista varten.


TÄSSÄ VAIHEESSA MYÖS KIITOKSET KAIKILLE JOTKA OVAT VINKKEJÄ JA KUVIA LÄHETTÄNEET!
SUURI KIITOS!


.